tupa

Pääsivu Lapin kämpät Käsivarsi Hirvasvuopio tila

KÄSIVARSI HIRVASVUOPION TILA

LAPIN KÄMPÄT KORTISTO KARTTA

Kohteen tyyppi:

Kohteen sijainti:

054

Edellinen

Seuraava

Asuttu / autio tila

Lätäsenon länsirannalla. Noin 6,5km Torisenon suulta etelään.

Kuvassa Hirvasvuopion talo joka siirrettiin 1959 1,3km pohjoisemmaksi ja toimi siellä rajamiesten tupana, autiotupana ja vuokrakämppänä kunnes purettiin lopullisesti. Kuva on tuolta uudelta sijaintipaikalta.

Kohteen kunto:

Paikalla käynti:

Tietoja muutettu

Purettu

16.02.2015

Rakennusvuosi:

Koord. X(P)

Koord. Y(I)

1800-luku

7651600

3306550

Huom:

LISÄKUVIA

Kooste Hirvasvuopion talon historiasta.

"Iiskon Jatko lähti noin vuonna 1850 perheineen Ruotsin Kuttasesta ja päätyi lopulta Hirvasvuopioon. Vaimo oli Suomen Palojoensuusta. Lapsia heillä oli 5. Iisko rakensi pirtin. Heillä oli muutama lehmä, riistaa tunturista ja kalaa joesta. Vuonna 1880 naapuriin muutti Palojärven Lassi perheineen mutta he palasivat palojoelle.

Iiskon poika Aapo jatkoi isäntänä. 1911 Aapo hukkui ja taloa jäi hoitamaan hänen poikansa Morten joka koki isänsä kohtalon. Aapon leski Inka ja tytär Anni asuivat Hirvasvuopiossa kahdestaan kunnes Anni avioitui Norjan lappalaisen Niila Ristan kanssa jonka mukana talouteen tuli runsas porokarja. Heillä oli 4 lasta. Niila kuoli Keuhkokuumeeseen 1955 jolloin talo jäi jälleen leskelle.

Pian tämän jälkeen 1956 talo autioitui ja rakennus myytiin rajavartiostolle 1958. Talo ja navetta siirrettiin 1959 n.1,3km pohjoiseen Kuolleenkosken länsirannalle. Rakennusta käytettiin aluksi välietappina Munnikurkkion huollossa. Rakennusta on sittemmin kunnostettu ja siinä on ollut mm pieni osa autiotupana. Talon partiomajakäyttö säilyi ennallaan. Tiettävästi rakennus on ollut myös vuokrakäytössä." (Kooste Hirvasvuopion historiasta. Koottu pääosin lehtiartikkelista joka on monisteena Hirvasvuopiossa. Alkuperäinen teksti Seppo Aho)

Päärakennus on sittemmin purettu ja paikalle rakennettu uusi metsähallituksen vuokrakämppä. Vanha talousrakennus (naveetta) on vielä pystyssä.

Pihakentän eteläpuolella olevalla niemellä on pysyväisen luonteisia kotarakennelmia (2013).

Päiväkirjamerkintöjä:

Kohteen tyyppi:	Kohteen sijainti:		054	Edellinen	Seuraava
Asuttu / autio tila	Lätäsenon länsirannalla. Noin 6,5km Torisenon suulta etelään.		Kuvassa Hirvasvuopion talo joka siirrettiin 1959 1,3km pohjoisemmaksi ja toimi siellä rajamiesten tupana, autiotupana ja vuokrakämppänä kunnes purettiin lopullisesti. Kuva on tuolta uudelta sijaintipaikalta.
Kohteen kunto:	Paikalla käynti:	Tietoja muutettu
Purettu		16.02.2015
Rakennusvuosi:	Koord. X(P)	Koord. Y(I)
1800-luku	7651600	3306550
Huom:	LISÄKUVIA
Kooste Hirvasvuopion talon historiasta. "Iiskon Jatko lähti noin vuonna 1850 perheineen Ruotsin Kuttasesta ja päätyi lopulta Hirvasvuopioon. Vaimo oli Suomen Palojoensuusta. Lapsia heillä oli 5. Iisko rakensi pirtin. Heillä oli muutama lehmä, riistaa tunturista ja kalaa joesta. Vuonna 1880 naapuriin muutti Palojärven Lassi perheineen mutta he palasivat palojoelle. Iiskon poika Aapo jatkoi isäntänä. 1911 Aapo hukkui ja taloa jäi hoitamaan hänen poikansa Morten joka koki isänsä kohtalon. Aapon leski Inka ja tytär Anni asuivat Hirvasvuopiossa kahdestaan kunnes Anni avioitui Norjan lappalaisen Niila Ristan kanssa jonka mukana talouteen tuli runsas porokarja. Heillä oli 4 lasta. Niila kuoli Keuhkokuumeeseen 1955 jolloin talo jäi jälleen leskelle. Pian tämän jälkeen 1956 talo autioitui ja rakennus myytiin rajavartiostolle 1958. Talo ja navetta siirrettiin 1959 n.1,3km pohjoiseen Kuolleenkosken länsirannalle. Rakennusta käytettiin aluksi välietappina Munnikurkkion huollossa. Rakennusta on sittemmin kunnostettu ja siinä on ollut mm pieni osa autiotupana. Talon partiomajakäyttö säilyi ennallaan. Tiettävästi rakennus on ollut myös vuokrakäytössä." (Kooste Hirvasvuopion historiasta. Koottu pääosin lehtiartikkelista joka on monisteena Hirvasvuopiossa. Alkuperäinen teksti Seppo Aho) Päärakennus on sittemmin purettu ja paikalle rakennettu uusi metsähallituksen vuokrakämppä. Vanha talousrakennus (naveetta) on vielä pystyssä. Pihakentän eteläpuolella olevalla niemellä on pysyväisen luonteisia kotarakennelmia (2013).
Päiväkirjamerkintöjä: